Huipputreenejä!

Joulukuun aikana on tullut tehtyä todella loistavia harjoituksia. Ensimmäisenä nostan ystävän 40-vuotissyntymäpäivien kunniaksi juostun 40km lenkin. Keli oli todella vaikea, mutta hyvässä porukassa juoksu kulki todella hyvin. Kun palauduin tästä melkoisen pitkästä harjoituksesta, juoksu alkoi kulkea. Yhtenä selityksenä saattaa olla myös, että tuona viikkona tuli juostua ennätyskilometrit – 102km.

Syksyn aikana uintituntuma on löytynyt ja uinti on ollut helppoa. Uinnin maksimivauhti ei ole testien mukaan kuitenkaan noussut, joten muutimme harjoittelua. Tein muutamia todella kovia uintiharjoituksia, jolloin uintivauhti parani selkeästi. Esimerkiksi pystyin uimaan pitkässä altaassa nousevavauhtisesti 15 kertaa 100m paremmin kuin koskaan ennen, sillä viimeiset kulki 1.18.

Uutena harjoituksena otin ohjelmaan pyörä-juoksu –harjoituksen Kupittaan hallissa. Urheiluliiton triathlonryhmästä löytyi heti ennakkoluulottomia triathlonisteja, jotka olivat innolla mukana. Ajoimme trainerilla ja juoksimme siihen päälle, jolloin pystyimme totuttamaan jalat reipasvauhtiseen juoksuun. Tämä toistettiin kolme kertaa, jolloin harjoitukselle saatiin sopivasti pituutta. Harjoitus sujui treenikavereisen seurassa todella hyvin. Jatkossa pidennämme tätä hyvää harjoitusta vielä tunnin pyörälenkillä. Toistamme tämän harjoituksen kahden viikon välein, sillä tällä harjoituksella triathlonin pyörä- ja juoksuvauhti paranevat varmuudella.

Jouluaattona on vuorossa Urheiluliiton perinteikäs jouluaaton lenkki. Juoksemme porukalla kahden tunnin lenkin, jonka jälkeen on hyvä aloittaa joulun vietto Joulurauhan julistusta Suurtorilta seuraten.

Toivotan hyvää joulua kaikille!

Uintia ja maratonia

Loppusyksystä olen panostanut uintiin melko paljon. Olen käynyt neljä kertaa viikossa altaassa ja uintikilometrejä on kertynyt keskimäärin noin 14. Harjoitukset ovat olleet keskenään erilaisia, sillä yksi on ollut tekniikkaharjoitus, yhdessä on uitu kovia sarjoja ja kaksi on ollut enemmän kelaustreenejä. Kun olen tänä syksynä lisännyt yhden uintiharjoituksen viikkoon, on uintitekniikka ja –tuntuma mennyt todella paljon eteenpäin. Olen pystynyt uimaan kovia harjoituksia hyvällä tekniikalla, eikä uinti ole mennyt ”hakkaamiseksi”.

Viime kaudella en pystynyt uimaan rennolla tekniikalla kovaa, vaan silloin tekniikka katosi ja samalla vauhti alkoi hiipuma. Nyt uinti vaikuttaisi sen verran hyvältä, että pystyisin lähtemään heti lähdöstä uimaan kovaa ja vielä pitämään tämän vauhdin koko matkan. Kuitenkin uinnissa on paljon tekemistä, sillä nyt pitäisi saada vielä vauhtia lisää. Uskon, että se toteutuu, kun jatka uinnissa tällä harjoitusrytmillä kevääseen.

Olen alkanut tekemään tällä kaudella yhden todella pitkän harjoituksen kerran kuukaudessa. Lokakuussa tämä harjoitus sisälsi pitkän uinnin aamu-uinnin ja iltapäivällä pitkän pyörä- ja juoksuyhdistelmän. Tämä harjoitus meni todella hyvin ja tuntuma oli harjoituksesta palautumisen jälkeen parempi.

Firenze maraton 25.11

Marraskuun pitkä harjoitus oli vuorossa Firenzessä. Täytyy myöntää, että tähän kilpailuun tuli lähdettyä vähän ”takki auki”. Olin sentään tankannut ja käynyt ostamassa geelejä, mutta kilpailuun tutustumisessa ja reiteissä luotin täysin vaimon ennakkotietoihin. Hänellä maraton oli ensimmäinen ja valmistautuminen oli myös sen mukaista.

Itse juoksu lähti liikkeelle todella hyvin. Pääsin lopulta juuri oikeaan lähtöryhmään ja pystyin heti alusta saakka juoksemaan omaa vauhtia. 15km kohdalla huomasin, että ylävartalo tuntuu melkoisen jäykältä kovien uintien seurauksena. Puolimaratonin kohdalla kello näytti 1.24.25. Olin pystynyt juoksemaan tasaista vauhtia tähän saakka ja kaikki vaikutti ylävartalon jumittamista lukuun ottamatta menevän täydellisesti. Jatkoin samalla vauhdilla eteenpäin, mutta hiljalleen juoksu alkoi tuntua melko hirveältä. Sinnittelin hyvin 30km kohdalle, jossa aikaa oli kulunut 2.00.50. Yläselkä ja rinta alkoi mennä kramppiin ja rinnasta alkoi pistää sen verran paljon, että vauhtia oli pakko hiljentää. Ajattelin, että tästä ei tule hyvää enää millään. Laskeskelin nopeasti, että vaikka juoksen kuinka hiljaa tahansa pääsen alle 3 tunnin, joka oli vähimmäistavoite. Aloitin itseni tsemppaamisen ja sain pidettyä juoksuvauhdin edes kohtuullisena ja pääsin maaliin ajassa 2.55.15.

Maalissa olin pettynyt juoksuun, sillä en ollut pystynyt pitämään itseäni tiukoilla koko matkaa. Oli joutunut antamaan periksi, joka ei ole koskaan tavoiteltava asia. Ennen juoksua olin ajatellut, että pystyisin 2.50-2.55 aikaan. Näin ollen pääsin tavoitteeseen, jolloin juoksuun pitää olla tyytyväinen. Ensimmäisellä kerralla maratonissa on kuitenkin vaikea juosta täydellistä juoksua, joten uskoisin, että seuraavalla kerralla parantamaan tätä ihan kelpo suoritusta.

Firenzessä tuli taas kerran hyvä oppitunti pitkistä kilpailuista ja lihashuollosta. Kilpailuihin kannattaa valmistautua hyvillä harjoituksilla, mutta myös etukäteen varautua vaikeisiin hetkiin ja yrittää etukäteen miettiä, miten niistä pääsee yli. Lihashuoltoa kannattaa tehdä säännöllisesti ja hieronnassa täytyy käydä säännöllisesti. Muuten päätyy tähän tilanteeseen, että lihakset menevät jumiin ja vauhti tippuu. Toisaalta oli hyvä käydä opettelemassa näitä asioita jo tässä kohtaa kautta, jolloin asioita voi korjata.

Pyöräharjoituksien tekeminen on hieman vaikeutunut aikaisen talven tulon seurauksena. Aloitan kuitenkin juoksu-pyörä –yhdistelmien tekemisen, jolloin pyörätuntuma säilyy läpi talven. Ne harjoitukset muodostavat hyvän lisän talven muihin harjoituksiin ja uutena talviharjoituksena säilyttää mielenkiintoa.