Suuntasin tämän vuoden harjoitusleirille Gran Canarialle ja
siellä Maspalomakseen. Leiri ajoittui viime vuoden tapaan pääsiäiseksi ja
leirillä oli mittaa kaksi viikkoa. Olosuhteet olivat kunnossa, sillä hotelliksi
valittu Palm Oasis osoittautui hyväksi valinnaksi. Nyt siis pystyi keskittymään
todenteolla laadukkaisiin harjoituksiin. Sain Turusta kolme treenikaveria
mukaan, joten harjoituksissa oli luvassa seuraa, mikä lisää aina treeni-intoa.
Leirin harjoitusrytmi oli kevyt, kova ja pitkä päivä. Kova
päivä muodostui aamupäivän kovasta juoksu- tai uintiharjoituksesta ja
iltapäivän kovasta pyörästä. Pitkä päivä oli 5-7 tunnin pyörä ja 20-30 minuutin
juoksu. Kevyenä päivänä tein palauttavan juoksu-kuntopiiri –harjoituksen sekä
kevyen uinti-pyörän. Kevyenä päivänä pystyin lataamaan itseeni uutta virtaa,
jotta jaksoin tehdä seuraavat laadukkaat päivät.
Ennen leiriä olin kuullut puheita Kanarian kovista mäistä ja
minua kehotettiin vaihtamaan takapakka kevyemmäksi. Ajattelin kuitenkin lähteä
katsomaan mäkiä 12-25 –välityksillä. Aluksi pitkät mäet olivat raskaita, mutta
niiden ajaminen muuttui nopeasti kevyeksi ja loppuleiriä kohden jopa helpoksi.
Pystyin ajamaan pitkillä lenkeillä pitkiäkin ylämäkiä alle aerobisen kynnyksen.
7 tunnin pyörälenkillä ajoin yhtäjaksoista ylämäkeä 1.50, jossa ainoastaan
kerran syke nousi yli aerobisen kynnyksen. Tämä toi luottamusta pyöräkunnon
paranemisesta, sillä aikaisemmin ylämäet ovat olleet minulle melko vaikeita.
Tämän huomasi esimerkiksi viime vuoden Nastolan kilpailussa, jossa hyydyin
useisiin ylämäkiin todella pahasti. Nyt sama ongelma pitäisi olla poissa.
Nostan leirin parhaimmaksi kovaksi harjoitukseksi
pyörä-juoksu –yhdistelmäharjoituksen, jossa pyörällä ajettiin mäkeä vk-alueella
yhteensä 60 minuuttia ja juostiin päälle 3x10min nousevalla vauhdilla. Ylämäki
kulki pyörällä todella hyvin, sillä pystyin ajamaan yli aerobisen kynnyksen
todella helposti ja kevyesti vauhdin ollessa melko reipas, 18-25 km/h. Juoksu
puolestaan kulki seuraavilla vauhdeilla: 4.15/km, 3.50/km ja 3.36/km. Leirin
loppua kohti opin juoksemaan pyörän päälle todella rennosti, mistä kertoo tämä
viimeisen vedon vauhtikin. Huomasin, että viime vuosien triathlonjuoksun
ongelmat ovat hiljalleen unohdettuja, kun juoksutekniikka on parantunut
merkittävästi.
Kuva: Mika Halme
Avovesiuinti sujui leirillä todella hienosti. Ajoin pyörällä
rannalle, jossa tein kolme kertaa uintiharjoituksen. Sailfish G-Range -puku
tuntui istuvan todella hyvin ja sen kanssa oli luontevaa sekä helppoa uida.
Kädet pyörivät rennosti ja puvun kellutusominaisuudet ovat hyvät. Uinnista tuli
hyvällä puvulla selkeästi helpompaa kuin altaassa uidessa.
Kahden viikon harjoitusleirin tuloksena oli hyvät treenimäärät,
sillä harjoitustunteja tuli yhteensä 66,5 tuntia. Tämä jakaantui seuraavasti
pyörän ja juoksun välillä: pyörä 1.115 km, 47 tuntia ja juoksu 152 km. Leirin
jälkeen seuraava viikko sujui pääasiassa palautellessa, sillä lihakset olivat
hieman väsyneet.
Viime viikonloppuna oli vuorossa 1500m uintitesti sekä
Maskun maratonilla 10km. Uintitestissä huomasin, että palautuminen oli
selkeästi kesken, sillä viimeiset 700m olivat todella raskaita. Sain ajaksi 50m
altaassa kuitenkin 22.02, joka on tällä matkalla ennätykseni. Seuraavan päivän
10km sujui sekin todella hyvin. Lähdin rohkeasti vetämään porukkaa ja huomasin
mittarista vauhdin olevan koko ajan alle 3.30/km. Ajattelin, että juoksen tätä
niin kauan kuin jaksan. Nyt pelataan siis upporikasta ja rutiköyhää. En
hyytynyt missään kohtaa, vaan sain loppua kohden vauhtia parannettua. Loppuaika
oli 34.49, joka on ennätykseni. Maskun tuloksiin pääsee tarkemmin tutustumaan
tästä.
Seuraavaksi on vuorossa juoksukunnon parantaminen
juoksukilpailujen kautta. Ohjelmaan tulee myös pyöräharjoitukset, sillä kevät
näyttää hiljalleen tulevan, vaikka pitkälle se on tänä vuonna mennyt.
