Treenileirille Kanarialle ja mukana uusi Sailfish G-Range

Tulevaan kauteen on panostettu todella paljon, sillä harjoitusmäärät on laitettu selkeästi kovemmalle tasolle kuin viime vuonna. Panostuksien vastapainoksi olen saanut uuden yhteistyökumppanin, EnduranceSports Finland. He tuovat maahan todella laadukkaita Sailfishin märkäpukuja, joista itsekin pääsen nyt nauttimaan. Sovitin G-Range –pukua päälle ja se istui todella hyvin. Ero vanhaan X-Terran pukuun oli huikea.

 

Lähden tänään Kanarialle harjoitusleirille kahdeksi viikoksi, jonne otan G-Rangen mukaan. Odotan innolla avovesiuintia tällä uudella puvulla, sillä sen verran hyvältä puku vaikuttaa. Avovesiuinti alkaa todennäköisesti kulkea viime vuoteen verrattuna joka tapauksessa paremmin, sillä altaassa uintivauhti on parantunut viimeisen kuukauden aikana merkittävästi. Säännölliset tekniikkakuvaukset sekä hyvät Jani Rusin vetämät tekniikkaharjoitukset ovat vieneet tekniikkaa eteenpäin.

Kanarialla pääpainona on pyörä kuitenkaan juoksua ja uintia unohtamatta. Kahden viikon leiri on suunniteltu tehtäväksi kevyt, kova ja pitkä rytmityksellä. Tällöin leirin kaikkiin harjoituksiin jaksaa keskittyä kunnolla sekä palautuminenkin pitäisi onnistua. Olen odottanut leiriä innolla, sillä viime aikoina pyörälenkkejä ei ole juurikaan päässyt tekemään. Nyt on olosuhteet kunnossa seuraavat kaksi viikkoa, joten saan päästää treeni-innon vapaaksi!

Talvitriathlonia ja Pirkan hiihtoa

Viikolla kahdeksan oli vuorossa kaksi hyvää harjoitusta, joista toinen piti valita pääharjoitukseksi ja toinen kovaksi harjoitukseksi. Valitsin lauantain yhdistelmäharjoituksen viikon tärkeäksi harjoitukseksi, joten tein sen harjoituksen kunnolla. Pyörässä sain tehot nousemaan normaaliin tapaan, mutta juoksu kulki selkeästi kovempaa kuin aikaisempina kertoina. Viimeisessä juoksuvedossa pystyin juoksemaan rennosti 3.32/km vauhdilla 10-15 lyöntiä alle anaerobisen kynnyksen. Harjoitus oli sujunut suunniteltua paremmin, joten lähdin loppuverryttelyn jälkeen hyvillä mielillä kotiin valmistautumaan seuraavaan päivään.

Sunnuntaina 24.2 oli vuorossa Urheiluliiton perinteinen talvitriathlon. Heti alkuverryttelyssä huomasin, että lauantain harjoitukset painoivat. Uinti ei tuntunut kovinkaan rennolta varsinkin, kun edellisenä päivänä oli tullut uitua 6 km kelausuinti. Ajattelin, että tämän piti olla ainoastaan kova harjoitus, joten lähdin luottavaisesti starttiin. 500 m uinti kulki viime vuoden tapaan, joten siihen ei voi olla kovinkaan pettynyt. Seuraavana lajina oli vuorossa Raision Kerttulassa hiihdettävä 9 km osuus. Hiihto lähti kankeasti liikkeelle, mutta toisella kierroksella tuttu meno alkoi löytyä. Viimeinen 3 km lenkki oli puolestaan taas raskas, mutta loppu kulki hyvin, sillä sain pudotettua Mikan kyydistä. Juoksun alussa tämä edellisen osuuden tiukka loppu tuntui selkeästi jaloissa ja juoksu oli todella vaikeaa ja Mika karkasi uudelleen. Vasta viimeiset kaksi kilometriä juoksu kulki normaalisti, sillä Suunnon gps-mittari näytti vauhdiksi 3.35-3.40. Kova loppukiri ei kuitenkaan auttanut, sillä en ihan saanut Mikaa kiinni. Taas oli tyytyminen neljänteen sijaan. Tästä voi käydä katsomassa tuloksia.

Todella raskaan viikon jälkeen oli aika tehdä kevyempiä harjoituksia. Sunnuntaina oli vuorossa Pirkan hiihdon 90 vapaalla, joten siihen olisi mukavampi lähteä levänneenä. Jalat palautuivat yllättävän nopeasti, joten pystyin tekemään harjoitukset keskiviikkona jo normaalilla teholla. Lauantaina pidin kevyemmän päivän ja valmistauduin sunnuntain hiihtoon.

Sunnuntai koitti todella lumisena. Tiedossa oli oikea työmiesten keli, sillä luisto tulisi olemaan vapaalla melko heikko. Uusi pakkaslumi kun ei totuttuun tapaan kauheasti luista. Asetuin lähdössä toiseen riviin, sillä ajattelin ottaa ensimmäisen kymmenen kilometriä hieman kevyemmin ja kiristää sen jälkeen. Lähtö sujui hyvin, mutta vähän ajan jälkeen huomasin, että edessä on hiihtäjiä melko paljon ja ohitettavaa riittää. Hiihdin alun ”vilkku päällä”, mutta ensimmäisen juoma-aseman jälkeen meno rauhoittui. Jämin jälkeen edessä oli aikamoinen yllätys. Luistelubaana kapeni niin paljon, että oli pakko hiihtää tasatyöntöä. Yritin väkisin hiihtää tasatyönnöllä porukan mukana, mutta sitten huomasin, että kärkimiehet hiihtävät ns. vanhaa luisteluhiihtoa, jossa toinen suksi on ladulla ja toisella potkitaan. Minunkin oli pakko siirtyä tähän tekniikkaan, vaikken ollut sitä koskaan ennen kokeillutkaan. Noin 20 km tasatyönnön ja ”luisteluhiihdon” yhdistelmän lopputuloksena oli, että kädet olivat aivan loppu ja etureidet huusivat. Matkaa oli edessä vielä noin puolet, joten henkinen kestävyys alkoi näytellä melko suurta osuutta.

Aloin hiihtää pelkästään juoma-asema kerrallaan ja keskityin geelien ottamiseen. Tämä tuotti tulosta, sillä Kyröskosken kohdalla kuulin, että olen kärkeä perässä 18 minuuttia. Mietin, että ei tämä nyt niin huonosti mene ja aloin tsempata itseäni eteenpäin. Tämän jälkeen ylämäkien hiihtäminen muuttui kuitenkin raskaaksi, sillä etureidet olivat melko väsyneet. Tasaset ja loivat mäet kulkivat hyvin, joten keskityin niihin. Lopussa meno parani selkeästi, sillä baana muuttui kovaksi ja luisto parani.

Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi hyvä tunne, sillä tankkaus onnistui ja vähäisistä hiihtokilometreistä huolimatta vauhti oli ihan hyvää loppuun asti. Tällä kertaa kramppejakaan ei tullut, joten nyt täytyy vain luottaa itseensä ja jatkaa hyviä treenejä kesään asti. Eiköhän silloin kova työ palkita! Pirkan hiihdon tuloksia pääsee katsomaan tästä.

Postista on kuulunut hyviä uutisia uusien kalustojen osalta. Tiedossa on päivityksiä vähän joka osalle, mutta niistä myöhemmin, kun olen saanut tavarat kotiin asti.